Kopiokone laulaa, mutta minä en (ainakaan monilla kielillä)

Nyt on kopioitu Saksan ja Alankomaiden Lonely Planeteista oleelliset sivut. Lisäksi olen tulostanut (värillisenä, aah) Euroopan rautatiekartan niiltä osin, kuin on tarpeellista ja laminoinut sen (mitään en vihaa niin paljon, kuin repsottavia paperin reunoja).

Älkää kysykö missä ja miten nuo asiat hoidin, sillä en aio kertoa X)

Niin, siitä minun piti kirjoittaa, että mielestäni on jännää matkustaa nyt maihin, joissa ei ymmärrä paikallisesta kielestä hölkäsen pöläystä. Tai no, olenhan aiemmin käynyt Venäjällä ja Italiassa + San Marinossa (Visto turistico!), joissa en tajunnut mitään, mutta niitä ei tavallaan lasketa nyt mukaan, koska eivät olleet omatoimimatkoja ja niissä oli oppaat mukana.

Tanskassa kun kuitenkin kaikki oli "hassulla tavalla ruotsia" samoin, kuin viro on "hassulla tavalla suomea". Ruotsi on Ruotsi ja Norja on melkein ruotsia. Lontoossa ainoa ongelma oli muistaa sanoa "please" joka väliin (mutta ymmärtämisen suhteen ei siis ongelmia) ja muualla en sitten olekaan käynyt.

Nyt tietty pääsee säätään saksaksi kaikkea ja odotan sitä ihan innolla, vaikken enää yhtään sitä puhua osaakaan, mutta lukea kyllä. Oih :)

Lisäksi hankintoja reiliä varten (Ilkka hommasi ne, koska itse en välttämättä olisi osannut):

-Kameraan uusi akku
-2 gigan muistikortti

Ilkka osallistui kustannuksiin.

Ilkasta tulikin mieleen, että monikin tyyppi on kauhistellut, miten voin olla erossa kuukauden ajan hänestä ja miten hän pärjää. Siis hä? Mitenkö pärjää? Aikuinen ihminen! Onneksi voin vastata, että Ilkka lähtee seuraavana päivänä kahdeksi viikoksi Britteihin, kun mä palaan reililtä, että eihän se kuukausi vielä mitään ole. Eikä me olla semmonen oksettava pariskunta, että täytyisi koko ajan olla toisissaan kiinni. Sitä paitsi meille on olosuhteiden pakosta tullut jo paljon kokemusta kaukosuhteilusta. Ei joka päivä ole pakko soittaa.